Vuoden Nuori sijoittaja Henri, 24: "Saan osakesäästötilin kautta hyötyä osinkotuotoista"

Ensimmäiset sijoituksensa Henri Hoskonen, 24, teki alkuvuodesta 2019. Elettiin vielä aikaa, jolloin koronasta ei tiedetty mitään.

Hoskonen oli saanut perintöä, ja mukavan pesämunan myötä ylimääräistä varallisuutta oli mahdollista sijoittaa. Kaikki alkoi pankista.

– Pankissa virkailija kannusti minua sijoittamaan pankin omaan rahastoon. Se toimi alkusysäyksenä ja hurahdin sijoittamisen maailmaan, Hoskonen kertoo.

Hän aloitti viisinumeroisella summalla ja teki samalla kuukausisäästösopimuksen rahastoon‍. Niin rahastoihin alkoi mennä joka kuukausi rahaa sopivasti hajautettuna.

Samana kesänä Hoskonen osti ensimmäisen kerran myös suoria osakkeita‍. Tammikuussa 2020 oman osakesäästötilin‍ avaamisesta tuli todellisuutta Suomessa.

– Olin todella odottanut sitä mahdollisuutta ja olin heti mukana.

Vain muutaman kuukauden kuluttua tuli pandemia ja osakekurssit romahtivat. Hoskosen salkku kuihtui puoleen. Se ei kuitenkaan saanut häntä lopettamaan.

Osakesäästötilille kannattaa kerätä osinkoja

Hoskosella on ollut alusta asti selkeä visio ja periaate sijoittamisensa suhteen. Osakesäästötililleen hän kerää pääasiassa suomalaisia pörssiyhtiöitä.

– Suomalaiset pörssiyhtiöt ovat lähempänä omaa arkeani. Ymmärrän niiden toiminnasta paljon enemmän kuin monien ulkomaisten yritysten, Hoskonen kertoo.

Hoskonen hakee osakesäästötilin kautta hyötyä osinkotuotoista, jotka saa osakesäästötilille suoraan ilman välissä maksettavia veroja. Osingot voi siis sijoittaa lyhentämättöminä uusiin osakkeisiin.

Osinkovero maksetaan vasta siinä vaiheessa, kun osingot nostaa pois osakesäästötililtä.

– Tämä on osakesäästötilin vahva plussa.

Arvo-osuustilille‍ maksetuista osingoista vero menee heti. Siksi Hoskonen sijoittaa arvo-osuustilin kautta muun muassa indeksirahastoihin‍ ja ETF-rahastoihin‍ maantieteellisesti hajauttamalla.

Hoskosen periaatteisiin kuuluu myös se, että osakesalkun pitää olla mahdollisimman monipuolinen: arvo-osuustilin kautta rahastoja hajautetaan maantieteellisesti, ja osakesäästötilin kautta hajautetaan eri toimialoihin ja sijoituskohteisiin.

– Mikään toimiala ei tunnu liian vieraalta, ettenkö voisi siihen rahojani sijoittaa. Seuraan yksinkertaisesti vain sitä, miten milläkin yrityksellä menee ja miltä sen tulevaisuus näyttää.

Mistä tietoa kannattaa etsiä?

Hoskonen kertoo olevansa ”melko rennolla mielellä” sijoittaja. Mitä se tarkoittaa?

– En perusta päätöksiäni lukuihin. Sen sijaan tarkastelen yrityksen ympärillä käytävää keskustelua. 

Rentoudesta huolimatta Hoskonen käyttää runsaasti aikaa ennen sijoituspäätöksensä tekemistä.

– Olen luonteeltani harkitseva, enkä ryntää vartin lukemisen perusteella panemaan rahojani kiinni mihinkään yritykseen.

Hoskonen ei kuuntele sijoittamiseen liittyviä podcasteja säännöllisesti. Hän kuitenkin sanoo, että niissä voi olla mielenkiintoisia aiheita ja hyvää tietoa. Ja ainakin tarjonnan puolesta valinnanvaraa löytyy.

Hoskosta itseään ovat kiinnostaneet enemmän esimerkiksi YouTuben Traiders’ Club sekä Jukka Lepikön ajatukset.

Ylämäkiä, alamäkiä ja itseluottamusta

Joskus oikean osakkeen pohdinta on tullut kalliiksi ja jäänyt harmittamaan. Yksi tapaus aivan sijoittajanuran alusta nousee heti Hoskosen mieleen.

– Mietiskelin silloin Teslaan sijoittamista. Intuitioni oli vahvasti se, että tuon yrityksen osakkeita kannattaisi ostaa. En kuitenkaan ostanut. Nyt kun katson kurssikehitystä, niin harmittaahan se.

Kesällä 2019 Teslan osake oli vaivaiset 15 dollaria ja nyt sen arvo on liki 200 dollaria. Parhaimmillaan osake kävi 400 dollarin paremmalla puolella marraskuussa 2021.

Tällä hetkellä pidän salkussani maksimissaan kymmenen eri yrityksen osakkeita. 

No, on Hoskosella syitä olla myös tyytyväinen vainuunsa. Vuosi sitten hän osti salkkuunsa Metan eli entisen Facebookin osakkeita.

– Se onkin salkkuni ainoa ulkomainen osake. Tuotto on ollut ihan mukavaa ja bisnes näyttää sujuvan edelleen mukavasti.

Hoskonen kertoo, ettei metsästä osakemarkkinoilta seuraavia menestystarinoita, vaan luottaa pitkään toimineisiin ja vakavaraisiin yrityksiin.

– Tällä hetkellä pidän salkussani maksimissaan kymmenen eri yrityksen osakkeita. Se on hyvä ja hallittava määrä. Ja kun olen jotain salkkuuni valinnut, en helposti luovu sijoituksestani, Hoskonen sanoo.

– Luotan siihen, että olen tehnyt analyysini oikein, eikä salkun sisältöä ole tarvetta radikaalisti muuttaa. Näiden vuosien varrella olen tehnyt vain pari vaihdosta.

Uskalla ottaa ensimmäinen askel

Hoskonen on tyytyväinen siihen, että kävi pankissa ja keskusteli virkailijan kanssa tulevaisuuden taloudellisesta turvaamisesta.

Saman askeleen ottaminen voi olla ensimmäinen – ja juuri se tärkein – monelle muullekin osakesijoittamista harkitsevalle.

– Jos sijoittamista pohtii, kannattaa ilman muuta mennä käymään omassa pankissa. Osakkeiden maailma voi olla alkuun todella vieras, eikä sitä ymmärrä ennen kuin saa tietoa. Tiedon myötä voi syttyä kipinä ja todellinen mielenkiinto, Hoskonen sanoo.

– Sen jälkeen oma motivaatio ohjaa perehtymään lisää. Pian ymmärtää, ettei rahojen kannata antaa maata tilillä, vaan on parempiakin vaihtoehtoja. Mitä aikaisemmin aloittaa, sitä todennäköisemmin voittaa pitkässä juoksussa.

Innostuksen pyörteissä on kuitenkin pidettävä mielessä maltti. Hoskosen korostaa, ettei kaikkia rahojaan eikä myöskään aikaansa kannata panna sijoituksiin.

– Nuorena kannattaa muistaa kerryttää kokemuksia. Eläminen on elämistä varten, kaikesta huolimatta, hän sanoo.

Sijoittamisessa kannattaa muistaa myös siihen liittyvät riskit. Sijoituksen arvo voi joko nousta tai laskea, eikä ole takeita, että saat koko sijoittamasi pääoman takaisin. OP ei takaa, että saat sijoituksellesi tuottoa, eikä historiallinen tuotto ole tae tulevasta. Osakesijoittamisen palvelut tarjoaa osuuspankki.