Mäkelänrinteen urheilulukion taloustaitotunnilla mukana on toistakymmentä ammattiurheilijaksi tähtäävää opiskelijaa. Kun heiltä kysytään, mitkä omaan talouteen liittyvät asiat erityisesti kiinnostavat, käsiä nousee erityisesti siinä vaiheessa, kun mainitaan säästäminen ja sijoittaminen sekä yrittäjyyteen liittyvät asiat.

Märskyn nuoret ovat varsin valveutuneita talousasioissa, sillä keskusteluissa käy ilmi, että moni tunnille osallistuneista on kokeillut sijoittamista, ja myös osakesijoittamista. Säästäminen onkin urheilijalle erityisen tärkeää, jotta se toimisi puskurina siinä vaiheessa, kun urheilu-ura vaihtuu toisenlaiseen työuraan.

Ammattinyrkkeilijöiksi tähtäävät Veera Tuomikoski ja Johannes Suhonen ovat molemmat miettineet yrittäjyyttä.

- Yrittäjyydessä houkuttaa erityisesti se, että pystyy itse päättämään, mitä haluaa tehdä. Vapaus ja vastuu kulkevat käsi kädessä, Veera sanoo.

Urheilu-uran alkuvaiheessa omat vanhemmat tukevat monia nuoria taloudellisesti, mutta usein valmennukseen ja kilpailuihin tarvitaan uran edetessä myös muiden, esimerkiksi yhteistyökumppaneiden tukea.

- Vuoden aikana olen tehnyt kymmenen kisamatkaa ulkomaille. Vanhemmat ovat edelleen pääsponsoreitani, mutta WSOY:n tuki on kattanut muutaman ulkomaan kilpailumatkan. Olen vastavuoroisesti tuonut näkyvyyttä yritykselle kilpailuasuissa ja omissa somekanavissani Instagramissa ja Facebookissa, Johannes kertoo, ja jatkaa:

- ­Uskon, että suurin haaste kaikille kansainvälisellä tasolla kilpaileville nuorille yksilöurheilijoille on taloudellisen tuen kasvattaminen, joten markkinointi- ja verkostoitumisosaaminen on arvossaan.

Tukea nuoret kaipaavat erityisesti siihen, millaisia tulonlähteitä urheilijan kannattaa miettiä ja huomioida. Esimerkiksi urheilu- ja valmennusrahastojen hyödyntämisestä molemmat toivovat lisää tietoa. Lisäksi sijoittamiseen ja esimerkiksi vakuutuksiin liittyvät kysymykset pohdituttavat.

- Myös oman urheilu-uran edistäminen ja henkilökohtaisen talouden kehittäminen samanaikaisesti kiinnostaa. Olen esimerkiksi avannut ASP-tilin osuuspankissa, ja tavoitteeni on säästää suunnitelmallisesti ensiasuntoon, Johannes kertoo.

Entä mikä nuorille jäi päällimmäisenä mieleen taloustaitovalmennuksesta?

- Se kuinka tärkeää säästäminen on, ja se, että pienelläkin summalla voi aloittaa, Veera tiivistää.

Lisää taloustaitovalmennuksista, Veeran ja Johanneksen ajatuksista sekä viisi vinkkiä talouden hallintaan löydät Ylen julkaisemasta uutisartikkelista.  

Taloustaito-opetusta nuorille urheilijoille

Hyvä talouden suunnittelu mahdollistaa urheilijan keskittymisen urheiluun ja helpottaa myös siirtymistä työelämään siinä vaiheessa, kun siirrytään urheilu-uran jälkeiselle uralle.

- Urheilijan oman talouden suunnittelu ei ole helppoa, sillä tulot ja menot ovat usein epäsäännöllisiä. Taloutta pitää suunnitella usein kuukausiksi, ehkä vuosiksikin eteenpäin, OP Uusimaan vastuullisuudesta vastaava markkinointipäällikkö Ulla-Kajsa Lemmetyinen

OP Uusimaa toteutti urheilijoille suunnattuja taloustaitotunteja ensimmäistä kertaa syksyllä 2023. Opetustunnit pidettiin valikoiduissa pääkaupunkiseudun urheiluakatemian eli Urhean toisen asteen oppilaitoksissa. Urheiluakatemiat ovat mm. koulujen, urheiluseurojen ja asiantuntijoiden muodostamia yhteistyöverkostoja. Toimintaa koordinoi Suomen Olympiakomitea.

Tukea ammattiuralle siirtymiseen

Urheilijan osaamisen kehittämistä on tehty urheiluakatemioissa ja valmennuskeskuksissa sekä eri oppilaitoksissa pitkään ja laaja-alaisesti eri osa-alueilla. Sisällöt ovat painottuneet muun muassa ravitsemukseen tai psyykkiseen valmennukseen.

- Samalla olemme huomanneet, että siirtymä toiselta asteelta ammattiurheilijan uralle on vaihe, jossa urheilijat tarvitsevat tukea. Yksi keskeinen asia tässä on talousosaamisen kehittäminen, Jarno Parikka Olympiakomitean huippu-urheiluyksiköstä kertoo.

Tavoitteena on tarjota urheilijalle edellytyksiä ja valmiuksia edetä kohti ammattiurheilijan uraa.

-On tärkeää, että urheilijat ovat tietoisia olemassa olevista mahdollisuuksista ja oikeuksistaan, kuten esimerkiksi valmennus- ja urheilijarahastoista, Jarno lisää.

Artikkeli on julkaistu OP Uusimaan OP Mediassa alunperin heinäkuussa 2023, ja sen sisältöä on päivitetty toukokuussa 2024.